Paras tomaatti mitä olen syönyt

Tällä erikoisella kikalla saat 2 pizzaa samalle uunipellille

Kouluruokailun maito

Kaiken pitää nykyään olla rasvatonta ja mautonta. Kevytmaidossa on 1,5% rasvaa ja se ei ole iso määrä. Kouluissa on ollut myös ykkösmaitoa, jossa on vain 1% rasvaa. Jos aterialla juo lasillisen maitoa ja se maistuu paremmalta kevytversiona, niin ei rasvaa siitä mitenkään haitallisen paljon tule. Omasta mielestänikin myös piimä maistuu paljon paremmalta kun siinä on vähän rasvaa. Kannatan siis sitä, että olisi nämä molemmat vaihtoehdot tarjolla. Kouluruoka pitää kuitenkin olla mahdollisimman halpaa tehdä ja koska valtio nykyään antaa rahallista avustusta vain rasvattomaan maitoon, niin sen takia monissa kouluissa tarjotaan vain sitä. Luomumaito saa tukea, mutta senkin pitää olla rasvatonta. Mitä maitoa sinä mieluiten juot vai oletko maidottomalla linjalla?

Liivatetta nivelille

Hedelmäviinibooli

Makutestissä Douce Nature Sauvignon Blanc valkkari

Kotitekoinen kebabruoka

Makaronilaatikko ilman lihaa

Voissa paistettu kaurapuuro

Makutestissä Ryynimakkara

Makutestissä Finlaggan ja Buffalo Trace viskit

Lämpimät vegeleivät

Tässä helppo ja hyvä pikaruoka. Moniviljapaahtoleipä, sinappia, ananasrinkula ja Palvimestarit kasvispihvi. Juustoakin voit halutessasi lisätä. Vegaanistakin juustoa saa nykyään, mutta jos et halua täysin vegaaniateriaa, niin tavallinenkin juusto käy. Lämmitä mikrossa tai uunissa ja syö!

Näin valitset parhaimmat kasviöljyt

Hyvä ruoka on kuin hyvät kengät

Aamulla oli flunssainen olo. Keitin pakuriteetä. Enää ei ole. Kun otan vastavoimat käyttöön heti kun vähänkin tuntuu flunssa, niin olen pystynyt sen torjumaan kymmeniä kertoja. En ole ollut flunssassa moneen vuoteen. Kuuma marjakeittokin ja mikä tahansa muukin kuuma juoma auttaa, mutta jotain taikaa tuossa pakurissa on. Lakkakäävässä myös. Usein olen laittanut noita molempia sekaisin ajatellen, että tulee tuplasti kovempi vastaisku bakteereille. Varmaan noiden toimivuus toki edellyttää, että syöt muutenkin terveellisesti eli sinulla on jo puolustusvoimat kehossa toiminnassa. Nuorempana kun söin huonommin, niin sairastelin parin kuukauden välein. Mahakin oli usein kipeänä ja närästi vähän väliä. Viimeinen pisara oli kun veden juominenkin alkoi närästää. Maha oli kai niin herkässä tilassa. Joku suositteli Rennietä. Ostin ja totesin, että auttaa, mutta ei paranna. Alkoi ärsyttämään, joten muutin elintapojani. Edelleenkin on parannettavaa enkä syö kaikkein hifeintä mahdollista ruokaa, mutta maha toimii tasaisesti. Huomaan olotilani muuttuvan jos syön useampana päivänä epäsäännöllisesti ja tavallista huonompaa ruokaa. Jos vain kuuntelet kroppaasi, niin pystyt ihan oma-alotteisesti korjaamaan monia asioita. Kehoa voi tosin olla ehkä vaikea kuunnella jos sille on vuosia syöttänyt huonolaatuista ruokaa eli ravinnon laadun parantamisella on iso merkitys. Silloin mieliteotkin muuttuvat selkeämmäksi. Niitä vastaan ei kannata taistella vaan kannattaa miettiä mistä ne johtuvat.

Kasviksetko eivät maistu? Pysähdy joskus kasvisosastolle ja katsele. Jotkut kasvit houkuttelevat ehkä enemmän kuin toiset ja siihen on varmasti syynsä. Asiaan vaikuttaa varmasti myös se miten ne valmistaa. Hedelmät houkuttelevat sellaisenaan ja myöskin porkkanaa on kiva pureskella ihan raakana. Salaatti taas ei ehkä niinkään houkuttele sellaisenaan kuivana, mutta jos sen sekaan laittaa muitakin aineksia kuten lihaa, broileria, kalaa, raejuustoa, fetaa, vähän öljyä ja vaikka omenaviinietikkaa niin johan alkaa näyttämään hyvältä. Myöskin hampurilainen tai kerrosvoileipä maistuu jopa paremmalta kun sen välissä on pihvin lisäksi salaatinlehti. Samoin tortillat ovat herkullisia kun niissä on lihan tai broilerin lisäksi myös kasviksia. Eli kyllä ihmiskeho tykkää rehuistakin, mutta ehkä se tietää, että ne tarvitsevat rasvaa ja muita ainesosia mukaansa. Kaloreitahan salaatissa ei ole, joten on varmastikin luonnollista, että kroppa kaipaa niitäkin aterialle. Raakana syödyt kasvikset saattavat olla mahalle raskaampia sulattaa kuin paistetut tai keitetyt. Käytännön testailukin on tiedettä. Syö jotain ja kuuntele kehon palautetta. Jotkut ruoka-aineet voivat antaa heti tuntemuksia ja jotkut taas vasta pitemmän käytön jälkeen. Kuten monessa muussakin asiassa, niin salaatin ostossa kannattaa kiinnittää huomiota laatuun. Tavallisen jäävuorisalaatin sijaan kannattaa suosia tummempia salaatteja ja yrttejä, joiden ravintoarvot ovat paremmat ja myöskin makua on enemmän.

Hyvä ruoka on kuin hyvät kengät. Ne suorastaan hyväilevät jalkojasi. Huonot kengät puristavat pikkuvarvasta, hiertävät nilkkaa ja tuntuvat muuten vaan oudolta kävellessä. Samoin on vaikka farkkujen suhteen. Hyvät istuvat mukavasti ja huonot puristavat jalkovälistä eivätkä asetu mitenkään päin. Ruoka ei ole poikkeus. Hyvän aterian päälle on tasainen olo eikä mahassa ole outoa kipua, turvotusta tai kuplimista. Aterian ei välttämättä tarvitse olla mitään sen ihmeellisempää kuin jauhelihakastike ja perunat jos se sinulle sopii. Lisäksi vähän salaattia ja jälkiruoaksi marjoja. Hyvä ateria voi olla yksinkertainen tehdä. Kun heität kastikkeeseen vielä paljon erilaisia mausteita ja yrttejä, niin saat tuommoisilla pikkujutuilla siitä terveellisemmän. Tärkeintä on, että valmistat ruoan itse tai syöt ravintolassa laadukasta sapuskaa.

Hedelmille olen lievästi allerginen, joten käytän niitä harvoin. Marjat taas sopivat mahalleni erinomaisesti. Käytän niitä paljon. Etenkin mustikkaa käytän lähes joka päivä ja marjat ovat ravintoarvojenkin puolesta yksi parhaimpia asioita mitä voit syödä.

Olen huomannut, että vegaanieinekset kuten kasvisjauhispihvit tekevät todella väsyneen olon aterian päälle. Tämä kertoo, että ruoansulatukselta vaaditaan paljon energiaa niiden käsittelemiseen. Vaikka eettisestä näkökulmasta ne tuntuvatkin hyvältä ajatukselta, niin mahassa eivät ole hyviä. Myöskään härkiksestä ja nyhtökaurasta ei jää hyvä olo. Se on pakko todeta vaikka alussa olin niistä innoissani. Niitä voi käyttää joskus, mutta ei päivittäin. Eivätkä ylipäätään mitkään muutkaan mikroeinekset ole sellaista ruokaa mitä jatkuvasti ostaisin. Yksi asia mikä vegaanipuolella toimii todella hyvin on maito. Kasvimaidot tuntuvat mahassani hyvältä ja ovat ihan OK makuisiakin. Säilyvät myös pitempään kuin lehmän maito. Lehmän maitoa käytän rahkan, juuston ja joskus piimän muodossa. Nämä tuntuvat mahassani paljon paremmalta kuin pelkkä maito. Varmaankin hapattamisen takia.

Aamupalaksi pelkkä veteen tehty tylsä puuro vs. puuro tällaisilla lisukkeilla?

Margariini on myös sellainen asia, että joku siinä mättää. Vaikka tuntuu monipuolisuuden kannalta järkevältä, että levitteessä on voin lisäksi kasviöljyä tai että se on tehty pelkästään näistä kasvirasvoista, niin pitemmän käytön jälkeen alkaa kyllä jossain vaiheessa tekemään mieli oikeaa voita. Se maistuu taivaallisen hyvältä ja sillä saa minkä tahansa ruoan maistumaan herkulliselta. Jos kasviksiakin vähän paistaa voissa pannulla, niin onpa hyvää.  Margariinia olen vuosien saatossa käyttänyt paljon eikä tuota eroa olotilassa huomaa heti vaan pitemmän käytön jälkeen. Joskus söin usean purkin sinistä Keijua, koska se tuntuu kasvirasvana eettisestä näkökulmasta hyvältä, mutta maha sanoi yhtenä päivänä, että ei enää. Toisaalta olen huomannut, että jos voita käyttää paljon, niin jossain vaiheessa alkaa tekemään mieli jotain kevyempää. Olen kokeillut ratkaista tätä asiaa tekemällä itse margariinia sekoittamalla voita ja kylmäpuristettua rypsiöljyä tai oliiviöljyä suhteella 1:1. Öljyä pitäisi kuulema olla enemmän, jotta rasvan laatu parantuisi, mutta sitten seos ei pysy enää kiinteänä ja tästä tullaankin siihen ongelmaan, että kasviöljy pitäisi jotenkin kovettaa ja juuri näin kaupan margariineissa tehdään. Tämä omatekoinen sekoitus on tuntunut mahassa hyvältä vaikka maku ei ole parhaimmasta päästä. Käytän voita ja kasviöljyjä kyllä sellaisenaankin. Vaikka rypsiöljy vaikuttaakin olevan ihan hyvä ravintoarvoiltaan, niin omassa mahassani oliiviöljyn käytöstä jää selkeästi parempi olo. Mitä tahnsa öljyä ostatkin, niin myös tässä asiassa kannattaa kiinnittää huomiota laatuun. Valitse sellainen öljy, jota ei ole suodatettu läpinäkyväksi ja mauttomaksi. Näin ollen siinä on enemmän ravinteita jäljellä.

En välttele rasvan käyttöä, koska selvästi keho sitä tarvitsee, mutta voi sitä tulla liikaakin. Jos ruoka lainehtii rasvassa, niin ei siitä tule hyvä olo. Huomaan, että jos on kovin rasvainen ateria, niin keho kaipaa sen lisäksi jotain raikasta salaattia tasapainottamaan tilannetta. Samoin on sokerin suhteen. Pieninä määrinä se virkistää kivasti, mutta monet suklaapatukat ja muut herkut ovat liiankin äklömakeita. Sillä on myös merkitystä mistä lähteistä sokeri tulee. Saatko sitä hedelmästä vai karkista. Hedelmässä sokerin mukana tulee muitakin ravinteita ja vettä. Kohtuus kaikessa on tuttu sanonta, mutta kannattaa kehoa kuunnellen tunnustella mikä se kohtuus missäkin asiassa on. Viinakin on välillä kiva juttu, mutta viisasten juoma se todellakin on. Helposti menee överiksi. Voit syödä vapautuneesti kaikenlaista kunhan syöt viisaasti.

Nämä ovat omia tuntemuksiani ruokahommista. Sinulla voi olla erilaiset tuntemukset. Sen takia ei kannata luottaa pelkästään siihen mitä luet vaan kokeile ja tunnustele käytännössä itse mikä sinun kehollesi toimii. En väheksy tieteellisten tutkimusten merkitystä. On hyvä lukea mitä ravintoarvoja milläkin ruoka-aineella on ja  jos sinulla on varaa sijoittaa verikokeisiin, niin voi olla hyvä katsoa minkälaiset pitoisuudet elimistössäsi on erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita. Onko jostain puutosta. Näin pystyt vielä tarkemmin hienosäätämään ruokavaliotasi kun kehon tuntemusten lisäksi sinulla on myös tällaista tutkimusdataa. Ruokavalion voi suunnitella hyvinkin matemaattisesti jos haluaa. Voi laskea kaloreita ja makroja, mutta oikea kalorimääräkin löytyy kehon reaktioita seuraten. Ei pelkästään laskukaavalla. On siis hyvä oppia kuuntelemaan kehoaan.

Selkäesti värit houkuttelevat meitä, koska luonnossa värit viestivät ravinteista. Mitä jos karkkipussin sijasta tekisitkin makeannälkään tällaisen hedelmäsalaatin?

Makutestissä suomalaiset purkkikalat

MAITOSOTA - Onko maito hyvästä vai pahasta?

Maidosta on puhuttu vuosia, mutta nyt viime aikoina tätä aihetta on tuotu mediassa ja somessa todella paljon pinnalle. Etenkin maitoa vastustava Tomi Kokko on aiheesta ollut paljon äänessä. Lehtiä kun lukee, niin yhdellä viikolla maito on superfoodia ja toisena se tappaa. Ajattelin perehtyä tähän aiheeseen hieman tarkemmin ja puolueettomasti käydä läpi maitoa koskevaa tutkimusaineistoa sen suhteen onko maito terveellistä vaiko ei. Hyvin moni ihminen kertoo omakohtaisia kokemuksia ravintoasioista ja mielenkiintoisia nekin toki ovat, mutta on hyödyllistä lukea myös väestötason tutkimuksia mikäli jonkunlaista totuutta asiasta haluaa löytää ja tutkimuksiahan on tehty todella paljon. Maidon juonnista on saatu sekä positiivisia, negatiivisia että neutraalejakin tuloksia.

Joidenkin yksittäisten tutkimusten mukaan maito aiheuttaa osteoporoosia, syöpää ja vaikka mitä, mutta isommat meta-analyysit eli tutkimuskoosteet näyttävät, että maito ei ole haitallista, mutta toisaalta ei myöskään mitenkään välttämätön aine ruokavaliossa. Hyödyllisiä vaikutuksia on etenkin hapatetuilla bakteeripitoisilla maitotuotteilla. Tomi Kokkokaan ei pidä kaikkia maitotuotteita pahana, sillä hän käyttää heraproteiinia ja voita. Maitoa käsitellään monenlaisella erilaisella vaiheella ennen kuin se pääsee kaupan hyllylle ja aiheellinen kysymys onkin miten paljon tämä prosessointi vaikuttaa sen terveellisyyteen. Yritin pitää tekstin tiiviinä, mutta tämä on silti melko pitkä. Ota vaikka kupponen kahvia samalla kun uppoudut tämän blogautuksen syövereihin.

Laktoosi voi olla ongelma, mutta lähes kaikki maitotuotteet löytyvät nykyään myös laktoosittomina. Ihmiskeho tuottaa lapsuusiässä entsyymiä, joka pilkkoo laktoosia, mutta tämä entsyymi alkaa pian lapsuuden jälkeen vähentymään ja se on normaali ilmiö suurimmalle osalle maailman ihmisistä. Joillakin ihmisillä kuitenkin on mutaatio, joka aiheuttaa laktaasientsyymin tuotannon jatkumisen ja etenkin suomalaisilla tällaista sopeutumista maidon juontiin on hyvinkin paljon. Täällä on käytetty maitoa historian aikana pitkään. Se on ollut tärkeä ravinnon lähde. On kuitenkin monia ihmisiä, joille laktoosi aiheuttaa ilmavaivoja ja turvotusta. Vaikka varsinaista intoleranssia ei olisikaan diagnosoitu, niin kyllä omaa mahaa kuuntelemalla tuntee sopiiko laktoosi sille vai ei. Nykyään lähes kaikki maitotuotteet saa ostettua laktoosittomana.

Maitotuotteet ovat hyvä proteiinin lähde. Nestemäisessä muodossaan maidossa on vähän reilu 3% proteiinia eli ei kovin paljon, mutta maitorahkassa sitä on noin 10% ja raejuustossa puolestaan noin 15%. Maidosta valmistetaan myös proteiinijauheita ja valmiitakin proteiinijuomia eli protskun lähteenä maitotuotteet ovat hyviä. 250g purkista maitorahkaa saat 25g proteiinia ja tämä on hyvä määrä yhdelle aterialle. Monet kuntoilijat ja urheilijat käyttävätkin rahkaa ja raejuustoa proteiinipitoisena välipalana tai jälkiruokana. Toki muitakin proteiinin lähteitä löytyy, mutta maitotuotteissa sitä ihan kivasti on. Jos mietitään sitä, että onko maidon proteiini sitten yhtä laadukasta ja yhtä hyvin imeytyvää kuin lihan, niin todennäköisesti se ei ole samalla tasolla.

Maito on hyvä kalsiumin lähde. Kalkin lähteenä toimivat myös vihreät yrttikasvit, pinaatti, järvikalat, tofu, levät, monet pähkinät kuten manteli ja jotkin marjat kuten mustaherukka. Näissä monissa mainitsemissani lähteissä on kuitenkin se ongelma, että niitä yleensä syödään vain pieniä määriä. Pelkästään suklaasta tai pähkinöistä ei kannata yrittää saada koko päivän kalsiumannosta. Ne voivat olla pieni lisä. Kasviksia saa syödä aika ison annoksen, että kalkkia tulee sama määrä mitä lasillisesta maitoa. Sitä voi itseasiassa tulla jopa liikaa jos maitoa litkii litratolkulla. Maidon kalsiumia vastaan jotkut sanovat, että se imeytyy elimistöön huonosti. Tämä voi pitää paikkansa, mutta myöskään näistä muistakaan lähteistä ei kaikki kalsium mene elimistön käyttöön. Kasveissa on nimittäin kaikenlaisia antiravinteita, jotka vaikeuttavat ruoan sulamista. Kannattaa siis käyttää useampaa kuin yhtä lähdettä, koska imeytyvyyksissä on eroja.

Lehmän maidon sijasta voi nykyään onneksi juoda kaikenlaisia kasvimaitoja, joita itsekin suosin. Niissä on saman verran kalsiumia, B2- ja B12-vitamiineja kuin lehmän maidossa. Vaikka lehmän maito siis onkin hyvä kalsiumin lähde, niin se ei kuitenkaan ole niin ainutlaatuinen, että sitä olisi pakko kalkin takia juoda jos tuntuu, ettei se mahalle sovi.

Vaikka maidossa on tällaisia terveyshyötyjä kuten proteiinia, kalkkia ja B-vitamiineja, niin käytännön elämässä nähdään, että monille ihmisille se aiheuttaa outoja oireita. Ilmavaivat ovat tyypillinen oire ja niitä runsas maidon käyttö aiheuttaa itsellenikin. Toinen oire on limaisuus ylähengitysteissä, joka tulee ilmi etenkin liikunnan aikana. Maito voi myös aiheuttaa aknea tai ainakin pahentaa aknen oireita. Jos tällaisia oireita on, niin maitoa ei ole pakko käyttää. Kannattaa kuitenkin silloin muistaa kiinnittää huomiota siihen, että saa sitten  maidon sisältämiä ravintoaineita muista lähteistä.

Pilaako prosessointi maidon? Pastörointi tarkoittaa maidon kuumentamista, jolla on tarkoitus tuhota haitallisia bakteereja. Ennen aikaan maito on juotu raakana eivätkä sairastumiset siitä ole mitenkään yleisiä, mutta riski on silti olemassa ja pastöroituna maitoa on turvallisempi myydä. Koska kuumennus tuhoaa haitalliset bakteerit, niin voidaan olettaa, että se tuhoaa myös hyviäkin bakteereita. On syytä kuitenkin pitää mielessä, että hyödylliset bakteerit maitotuotteisiin syntyvät pääasiassa hapattamisen seurauksena. Maitoa itsessään ei kannata pitää mitenkään hyvänä bakteerien lähteenä vaan piimä, jogurtti, rahka ja juusto voidaan sellaisiksi laskea.  Nämä hyvät bakteerit ovat yksi tärkeimpiä syitä maitotuotteiden käyttöön ja tästä syystä itse olen järkeillyt, että en juo maitoa vaan syön jonkun verran hapatettuja tuotteita, koska niiden terveyshyöty on parempi ja rahkassa on myös proteiinia enemmän kuin nestemäisessä maidossa. Iskukuumennus on pastörointiakin voimakkaampi käsittely, jota käytetään esim. proteiinijuomiin, jotta ne säilyvät pitkään.

Homogenointi tarkoittaa maidon rasvan pilkkomista, jolloin maidosta tulee tasaisempaa. Jotkut sanovat, että tämä homogenointi aiheuttaa osalle maidon juojista vatsaongelmia, mutta tutkimusnäyttö tämän suhteen on hataraa. Mikäli asia mietityttää, niin voi ostaa luomumaitoa, jota ei homogenoida.

Separoinnin ja vakioinnin avulla säädellään maidon rasvapitoisuutta. Separointi tarkoittaa rasvan mekaanista erottamista maidosta. Tuloksena syntyy rasvatonta maitoa ja kermaa. Separointi tehdään keskipakoisvoimaa hyödyntävän separaattorin avulla. Vakioinnin avulla raakamaidon rasvapitoisuus säädetään halutulle tasolle. Maidosta separoidaan pois rasvaa tai siihen lisätään rasvatonta maitoa tai kermaa. Näin saadaan esim. kevytmaitoa, jonka rasvaprosentti on 1,5 %. Separaattoreita on aikoinaan kotonakin käytetty kun maidosta on rasvaa käsipelillä eroteltu.

Kaupan hyllyllä oleva maito on siis käynyt läpi monta valmistusvaihetta. Raakamaito on siinä mielessä luonnollisempaa, mutta onko terveyshyöty siinä kuitenkaan niin paljon isompi, että kannattaisi ottaa riski haitallisten bakteerien suhteen? Raakamaitoa voi ostaa halutessaan suoraan tiloilta ja Amerikassa ilmeisesti sitä ja siitä tehtyjä tuotteita saa myydä kaupassakin. Siellä on tehty 2014 kysely, jossa haastateltiin näitä raakamaitoa suosivia ihmisiä ja he sanoivat valinnan syyksi, että heidän mahansa sulattaa sen paremmin ja he pitävät sitä terveellisempänä. Osa vastanneista sanoi saavansa vatsanväänteitä pastöroitua maitoa juodessa, mutta ei mitään oireita raakamaidosta. Samoin myös joissakin suomalaisissa dokumenteissa on ollut ihmisiä kertomassa, että raakamaito tai luomumaito sopii heidän mahalleen paremmin kuin perusmaito. Tämä voi olla mahdollista, mutta on epäselvää mikä mekanismi tällaisen eron aiheuttaa. Yksi selitys voi olla heraproteiini. Sillä on suoliston kuntoa suojaava vaikutus ja sitä on raakamaidossa enemmän, koska kuumentaminen tuhoaa sitä, mutta ne tutkimukset, jotka käsittelevät heraproteiinia ovat siis tehty proteiinijauheella eivätkä itse maidolla. Entsyymejäkin raakamaidossa on enemmän, mutta mahalaukun hapot tuhoavat suurimman osan niistä. Itsekin olen joskus lapsena juonut raakamaitoa enkä siihen kuollut, mutta riski sairastumiseen on olemassa. Raakamaidossa voi olla erilaisia bakteereja, viruksia tai toksoplasma-loisia. Evira suositteleekin, että ainakaan juuri lapset, vanhukset, raskaana olevat ja sairaat eivät joisi raakamaitoa.

Onko maitotuotteiden rasva haitallista? Maitoa suositellaan juomaan rasvattomana ja muissakin maitotuotteissa valitsemaan vähärasvainen vaihtoehto. Näin toki kaloreita tulee vähemmän, mutta onko tälle muuta perustetta? Yksi syy on, että tyydyttyneen eli kovan rasvan epäillään nostavan LDL-kolesterolitasoja, mutta tällä on ehkä peloteltu liikaa, sillä useissa tutkimuksissa LDL-kolesterolin lisäksi myös hyvä HDL on noussut samaan aikaan ja joidenkin tutkimuksien mukaan rasvaiset maitotuotteet voivat jopa ehkäistä lihavuutta vaikka kaloreita tuleekin enemmän. Rasvainen ruoka pitää varmastikin olon pitempään kylläisenä. On verrattu myös vähärasvaisen raejuuston ja rasvaisten kypsytettyjen juustojen vaikutusta sydäntautien riskiin ja kypsytettyjä juustoja syövien riski on ollut pienempi. Tässä ei kuitenkaan välttämättä ole kyse pelkästään rasvasta vaan noissa kypsytetyissä juustoissa voi olla enemmän muita terveydelle edullisia ravinteita kuten K2-vitamiinia. Näitä yksittäisiä tutkimuksia kuitenkin löytyy vaikka minkälaisilla tuloksilla kuten alussa mainitsin eikä sellaisiin kannata liikaa hirttäytyä, mutta todettakoon, että kaiken ei tarvitse olle rasvatonta. Terveydelle on edullisempaa kovan eläinrasvan sijasta painottaa pehmeitä kasvirasvoja, mutta  kyllä näissä maitotuotteissa voi valita rasvaisiakin vaihtoehtoja kunhan niillä ei ihan hirveästi mässäile. Jos ajatellaan, että juot päivässä yhden lasin maitoa, niin ei varmastikaan ole haitallista vaikka se on täysrasvaista, mutta jos juot litran maitoa päivässä, niin sitten on eri tilanne. Tai jos laitat parin leipäpalan päälle juustoa, niin voi se olla rasvaista. Lehmän rodulla ja ruokinnalla voi varmastikin myös olla vaikutusta maidon vaikutuksiin. Luomumaidon rasvahappokoostumus on hieman parempi kuin perusmaidon eli enemmän pehmeää rasvaa, mutta ero ei ole dramaattisen iso.

Testatakseni onko maito tärkeä aine ruokavaliossani kokeilin olla pari vuotta sitten useamman kuukauden ilman maitotuotteita sillä tavalla, että join vain kerran viikossa lasin maitoa tai söin pari siivua juustoa vanhempien luona vieraillessa. Kotona ollessa en maitoa käyttänyt missään muodossa. Kynsiini tuli muutama valkoinen täplä, joka saattaa viestiä kalsiumin puutteesta. Kasvoihini tuli suupielten ympärille ihottumaa ja tämä puolestaan viestii B2-vitamiinin puutteesta. Oireet poistuivat kun aloitin taas käyttämään maitotuotteita ruokavaliossani. Maidottomalla ajanjaksolla myös niveleni kipeytyivät normaalia helpommin kuntosalilla. En ole varma johtuiko tämä kalsiumin puutteesta vai jostain muusta. Polvet minulla naksuvat nykyään vaikka maitoa käytänkin. Nämä mainitsemani puutokset olisin varmastikin voinut korjata vaikka käyttämällä kasvimaitoja, mutta halusin nimenomaan nähdä mitä tapahtuu jos en ota mitään vastaavaa tuotetta maidon tilalle. Olotilassani muuten en huomannut mitään eroa suuntaan tai toiseen. Ei ollut parempi eikä huonompi olo. Jotkut kun suosittelevat maidon pois jättämistä sillä perusteella, että tulee parempi ja virkeämpi olo.  Tottakai käytännössä kannattaa kokeilla mikä asia itselle toimii ja mikä ei. Varmastikin tutkimustuloksiin ovat maitofirmat vaikuttaneet isoilla rahoilla, mutta kun puhutaan väestötason suosituksista, niin sellaisia ei voi tehdä pelkästään henkilökohtaisen kokemusten perusteella. Jos hoito- ja ravitsemussuositukset perustuisivat pelkästään mielipiteisiin, niin olisimme aikamoisessa suonsilmässä. Suomalaiset ovat tottuneet koko ikänsä käyttämään ahkerasti maitotuotteita, joten voi olla hyvä kokeilu olla viikko tai pari ilman niitä ja katsoa vaikuttaako se olotilaan. Maidon ja ylipäätään eläintuotteiden vähentäminen voi olla hyväksi myös eettisestä näkökulmasta. Kyllähän monet vegaanitkin pärjäävät ilman maitoa kunhan muistavat sitten hakea siinä olevia ravintoaineita muista lähteistä. Eli on maito tärkeä siinä mielessä, että puutoksia voi tulla jos et ota mitään sen tilalle.

Lopputiivistyksenä mainittakoon, että maito on terveyden kannalta OK mikäli maha sen sulattaa, mutta jos ei sulata tai sille on allerginen, niin kaikkia siinä olevia ravinteita saa muistakin lähteistä. Jos maitoa käyttää, niin kannattaa suosia hapatettuja tuotteita kuten piimää, juustoa, jogurttia ja rahkaa, koska niiden terveyshyöty on parempi. Kaiken ruoan ei tarvitse olla luomua, mutta maidon kohdalla se on hieman parempi valinta kuin tavallinen. Kannattaa valita vähärasvaisia vaihtoehtoja, mutta täysin rasvattomia ei tuotteiden tarvitse olla. Kevytmaidonkaan rasvapitoisuus ei ole kovin korkea. Jos haluat vältellä maitoa eettisistä syistä, niin käytä kasvimaitoja, -jogurtteja ja rahkoja. Nämä ovat myös vähärasvaisia.

Varmaan on monia muitakin asioita vielä mitä tästä aiheesta voitaisiin käsitellä, mutta en halua, että teksti venyy turhan pitkäksi joten tässä tällaisia näkökulmia tällä kertaa.

Lähteet
Tomi Kokko: Suomalaiset on aivopesty juomaan maitoa
Antti Heikkilä: Käsittelemätön maito on terveyspommi
Harvardista kuuluu kummia: maito tappaa
Ruotsalaistutkimuksen mukaan maito voi viedä varhain hautaan
Pronutritionist Kannanotto maitokritiikkiin
Pronutritionist Maito muka pilattu
Terveyskirjasto Laktoosi-intoleranssi
Valio Maidon käsittely
Valio luomumaito
Luomuliitto: Luomumaidon rasvahappokoostumus
Evira Usein kysyttyä raakamaidosta
Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis. 2012
Calcium intake and risk of fracture: systematic review. 2015
Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis. 2013
Associations between food and beverage groups and major diet-related chronic diseases: an exhaustive review of pooled/meta-analyses and systematic reviews. 2014
Raw milk consumption and health. 2015
Survey to Determine Why People Drink Raw Milk 2014
Diets with high-fat cheese, high-fat meat, or carbohydrate on cardiovascular risk markers in overweight postmenopausal women: a randomized crossover trial 2015
A reappraisal of the impact of dairy foods and milk fat on cardiovascular disease risk 2009
No difference in symptoms during challenges with homogenized and unhomogenized cow's milk in subjects with subjective hypersensitivity to homogenized milk. 2003
Elintarviketietopankki Fineli

Onko kookosöljy terveellistä? Q&A #2

SUPERFOOD-SMOOTHIE

Q&A video tulossa. Kysymykset 23.6 mennessä.

Vegaaninen hedelmä-vihersmoothie

Sano Juu Juureksille

Vegaaninen Wokkiruoka Härkiksellä

Supermaukkaat uunijuurekset